I'm sorry I couldn't make you any prouder of me

asdmoi.

Tänään on ollu ihan jees pv. Aamuherätys pisti vituttamaan ja näi.. Ensvkon perjantaina ois ekan kerran psykologi paska, ei kiinnostas vitunkaa vertaa mennä mutku haluan taas olla oma ilonen itteni. Antin seurassa mä oon sitä aina, mut muiden kans saatan just ja just roikkua henkisesti mukana. Se on aika vitun ahdistavaa, melkei kukaa ei tiedä millanen mä oikeesti oon. Pelkään et tuhoon kaikki ihmissuhteet tällä paskalla luonteella/asenteella ja sit oon yksin tässä paskassa. Ei siitä sen enempää.

Pakko taas hehkuttaa ihan lyhyesti vaan mite ihana antti on :3 tässä illalla ku jotai puhuttii harrastuksista nii sanoin sit et minä ja sinä ollaan paras harrastus. Tää sitte siihe et 'luuletko että oot harrastus ?;o oot elämän tapa :3' mä en ymmärrä mite mä oon saanu tommosen. Tänäänki koulussa yks nimeltämainitsematon kusipää sano et 'ei _SULLA_ voi olla noin hyvännäköstä poikaystävää' yeah right, itekkii mietin samaa mut kai toi jätkä on vähä sekasi, mikä on vaa hyväks mulle(: !

Mua on vituttanu/masentanu koko päivän tuosta asti ku tuo yks sano tuollai. Asd. Koulussa auoin joka maikalle jonka naama ei sattunu mua miellyttämään, onneks maksimainen ei ollu koulussa ku oisin ollu niin sen kurkussa kiinni ja mun muutenki paska matikan numero ois tippunu entisestään ! Kotiin ku tulin nii kävin ulkona ottamassa koirista kuvia tuolla järkkärillä minkä rakas äitipuoleni oli ostanu noin vaa. Mä oon ronkunu järkkäriä porukoilta viimeset 2 vuotta ja tuo ostaa noin vaa ittellensä järkkärin. Kyrpii vähän. Ei siinä, isä sano ettei 'meidän perse kestä ostaa ensin kallista pentua ja kallista kameraa' mut kyl se lupas tulla vähän vastaan jos saan äidin suostuteltua ostaa mulle järkkärin, jos sanosin ettei tarvii antaa mitää synttäreinä...eipä siinä, ei se niitä viimekskää muistanu :D

Toinen vitutuksen aihe oli se että mä en saa nukkua. Olin tossa sohvalla nukkumassa tänään kaikessa rauhassa nii eikö tuu isä siihe repimää jalasta ja käskee nousemaa ja käyttää koirat pihalla, jes. Ja eilen, äiti puoleni (vaikkapa Tanja), tuli huutamaan mun huoneeseen siitä että nukuin päiväunet. Mitä vittua? Sitte se huus siitä etten käy treeneissä. Se on mun oma-asia menenkö ku se ei kumminkaa maksa paskaakaan mun lisensseistä. Sitte se huus mun koulumenestyksestä. Valitti jostai tämän päivän myöhästymisistä. Olin sillee 'en oo sun pentus huora, painu vittuun mun huoneesta, mun elämä ei kuulu sulle' mut en jaksanu aukasta suutani nii jatkoin vaa unia. Rupee hermo kohta palamaan tohon akkaan, oikeesti.

Masennuin ja vittuunnuin eilisellä ruotsin tunnilla. Yks mun parhaista kavereista rupes aukomaan jotai minun ja Antin jutusta. Alko sit vituttamaan se mitä se sano ja masentamaan tää vitun välimatka ja jumalaton ikävä. Tuntuu ettei jaksa enää, iha niinku ois ison kiven ja maan välissä lytyssä ku puristaa rintaa. Mut sittenku ajattelee et miten paljon mä rakastan tota apinaa niin tajuaa ettei mulla _ihan_täysin_vakavasti_ puhuttuna oo mitään muuta syytä elää. Viime viikonloppuna olin istumassa parvekkeen kaiteella että tiputtaudunko vai enkö tiputtaudu. Sit päätin et soitan Antille mut se ei vastannu, menin sit takas istumaan siihe. Itkin siinä sitte puolisentuntia lisää paskaa maailmaa ja aattelin etten mä halua satuttaa semmosta ihmistä joka rakastaa, välittää ja tukee mua tämmösenä kun oon, ihan sula mahottomuus.

Sitte rakas isosiskopuoleni. Mä en saanu syötyä tänää sen takia ku sen olemassa olo alko vituttaa. Ruokapöydässä se rupes haaveilemaan akustisesta pianosta, mistä veto et semmone raahataan kohta yläkertaan? Sillä on oikeesti kaikkee - oma huone, rahaa, vaatteita. Kaikkee. Sit ku isä sano sille et sullehhan ostettiin huilu etkä oo kertaakaan sillä soittanu nii tää vaa 'oon mä vähä mut kyllästyin' ja isä huus kaikille siitä että 'ettekö oo vittu mihinkää tyytyväis?' huusin sille sit takas että mulla on vittu kitisemistä ku tuolla yhellä on oma huone eikä se edes vittu nuku siellä.. Käski lähtee ulos..